Nainen ja rintasyöpä. Rikottu mutta kokonainen.

Pia Kaulio, Leena Rosenberg
Minerva Kustannus 2008.

* * * * *

Sisään kirjoittautuminen, matkalaukut hotellihuoneisiin, lounas. Naisia saapuu lounasravintolaan. He huomaavat kuntoutuskurssin nimellä merkityt pöydät ja pälyilevät varovasti niissä jo aterioivia. Oloasuja, jakkupukuja, huiveja, käsilaukkuja, reppuja, marimekkoa ja henkkamaukkaa.

Ravintolassa istuu muitakin. Kokousväkeä ja matkailijoita, miehiä ja naisia. Miehet katsovat uutta naisryhmää uteliaina ja yrittävät turhaan arvailla, mikä porukka on hiljalleen kokoontumassa yhteen. Naiset eivät miesten katseita huomaa. He katsovat vain toisiaan ja näkevät enemmän kuin kukaan muu. Ehkä katse hakeutuu kasvoista ylöspäin ja tunnistaa. Helpottunut hymy aukeaa kasvoille. ”Taidetaan olla samalle kurssille tulossa…on niin sama look.”

Kaikille naisille Aulangolla, Siuntiossa, Meri-Karinassa, Imatralla, Oulussa, Kuopiossa ja syöpäyhdistysten tiloissa ja muissa kohtaamispaikoissa ympäri Suomen: meidän ryhmällä on oma tila. Mennään sinne, istutaan, puhutaan ja kuunnellaan.

* * * * *

 

Tämä on monella tavalla suosikkikirjani. Jopa kansi on mitä ihanin. Graafikko Suvi Sievilä oivalsi ja sai kuvaksi hiljaisen itsetarkkailun, orastavan toiveikkuuden ja uuden alun.

Kuntoutuskurssien tarinoiden lisäksi kymmenet rintasyöpään sairastuneet naiset lähettivät meille koskettavia ja avoimia kertomuksia elämästään ja siitä, miten rintasyöpä on siihen vaikuttanut. Me Leenan kanssa kokosimme kirjoituksista esiin nousseita teemoja yhteen, kommentoimme niitä omalta osaltamme, avasimme joitakin asioita lisää ja ehdotimme vastausvaihtoehtoja kysymyksiin, jotka jäivät ilmaan.

Lukiessani palaan hetkessä takaisin kuntoutuskurssien voimaan. Muutamassa päivässä osallistujat samaistuivat, löysivät, oivalsivat ja tunsivat, kokivat naisvoimaa sekä kannateltuna olemisen iloa. Tässä kirjassa lukija voi kokea samaa. Naiset kuljettavat eteenpäin sekä itseään että toisiaan. He surevat, nauravat ja kokevat yhdessä.

Ja nyt – siirrytään ryhmämme tilaan ja aloitetaan. Siitä uudesta alusta.

 

* * * * *

 

Minulta kysyttiin: sinä tiedätkin tämän tuloksen?

Vastasin: tiedän, tuloksia ei ole saatu.

Kun lääkäri katsoi hoitajaa, minäkin tiesin.

 

 

 

Helsingin Sanomien arvio

Linkki: http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Viisaasti+ja++lohduttavasti++rintasy%C3%B6v%C3%A4st%C3%A4/HS20081117SI1TL02kz5

Pia Kaulio

Laillistettu psykologi
Terveyspsykologian lisensiaatti
Kouluttaja ja kirjailija