Terapioista

Tarvitsenko ns. ammattiauttajaa vai riittävätkö hyvät ystävät?

Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että kaikilla ihmisillä olisi niin tukevat ja näkemykselliset tukijoukot, että kukaan ei koskaan tarvitsisi ammattiauttajia. Hienoa, jos on niin onnellinen tilanne. Toki on asioita, joita ei haluta kertoa läheisille. Heitä ei ehkä tohdi kuormittaa, tai toivotaan erilaisia näkökulmia ajatuksiin.

Kirjassa ”Naimisissa narsistin kanssa” esitetään lista hälytysmerkkejä, joiden avulla voi arvioida, tarvitaanko ulkopuolista apua.

  1. Käytöksessä tapahtuneet muutokset, hermostuneisuus, suuttumisherkkyys
  2. Unettomuus, heräily, väsymys
  3. Hallinnan menetys, unohtelu, välinpitämättömyys asioiden hoitamiseen
  4. Itsetuhoisuus, halu paeta kaikkea
  5. Toivottomuus, näköalattomuus, ei haaveita eikä tulevaisuudenuskoa
  6. Alistunut asenne: en voi vaikuttaa mihinkään
  7. Syyllisyys, huonouden tunne
  8. Kehon stressioireet
  9. Innostuksen, ilon ja onnellisuuden puuttuminen
  10. Kohtuuttomat pelon ja vihan tunteet

Saako psykologilla käynneistä Kela-korvauksen?

Satunnaisista tai säännöllisistä psykologilla käynneistä ei saa Kela-korvausta. Sen saa vain lääkärin määräämästä säännöllisestä psykoterapiasta.

Psykoterapiaan?

Kela-korvattavassa psykoterapiassa käydään 1-3 kertaa viikossa. Yleensä psykoterapia kestää pari vuotta. Kela-korvauksia haetaan vuodeksi kerrallaan, eikä koko hintaa korvata, vaan itselle jää joka käynnistä omavastuuosuus. Korvauspäätöksen tekee Kela.

Korvausta varten pitää saada psykiatrian erikoislääkärin arvio ja lausunto siitä, että psyykkinen sairaus tai häiriö (esim. masennus, paniikkihäiriö, ahdistuneisuus) haittaa ja uhkaa työkykyä ja asia voisi psykoterapian keinoin korjautua. Yleensä myös edellytetään, että hakija on jo jonkin aikaa ollut hoitosuhteessa eli siis on tehnyt asialle jotain ja on sitoutunut säännölliseen hoitoon. Näiden tietojen perusteella Kela tekee päätöksen mahdollisista korvauksista.

Psykoterapeutti voi olla pohjakoulutukseltaan psykologi, psykiatri, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja tai vaikkapa teologi. Pohjakoulutuksen ja työkokemuksen lisäksi psykoterapeutti on käynyt monivuotiset psykoterapiaopinnot ja Kelan korvausmahdollisuutta varten tullut hyväksytyksi Kelan palveluntuottajarekisteriin. Psykoterapeuttia kannattaa alkaa kysellä hyvissä ajoin, sillä heille on jonoa. Minulla ei ole psykoterapeutin pätevyyttä, enkä suunnittele sellaista hankkivani.

Tonttuterapiaan?

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira pitää yllä terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriä. Psykologitkin hakevat valmistuttuaan Valviralta oikeutta toimia laillistetuna psykologina.

Terapeuttinimikkeistä Valviran nimikesuojattuja termejä ovat psykoterapeutin lisäksi fysioterapeutti, puheterapeutti, jalkaterapeutti, toimintaterapeutti sekä ravitsemusterapeutti. Muut terapeuttinimikkeet ovat vapaata riistaa. Sinäkin voit ryhtyä vaikkapa tonttuterapeutiksi, laittaa lehteen ilmoituksen ja alkaa ottaa vastaan asiakkaita. Kukaan ei tule toimintaasi kieltämään, mutta mikäli asiakkaallasi on jotain valitettavaa, häntä eivät potilasoikeudet koske. Valviran alaisia terveydenhuollon ammattilaisia sen sijaan koskevat potilasvahinkolaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä lakiin perustuva salassapitovelvollisuus.

Life coachille?

Minusta life coachit eli elämäntaitovalmentajat ovat mainio idea. Psykologeillekin voisivat ihmiset useammin tulla tsempattavaksi jotakin tiettyä tavoitetta tai elämänmuutosta, vaikkapa ammatinvaihtoa varten. Uuden hankkeen tai muutoksen edessä minäkin ensi töikseni hankin itselleni tavoitteeseen soveltuvat tukijoukot. Suunnitelmat saavat ryhtiä ja ehkä sopivasti pientä painetta, kun joku tietää niistä, seuraa niiden toteutumista sekä antaa ajatuksille ja tekemisille tukea ja näkemyksiä.

Pia Kaulio

Laillistettu psykologi
Terveyspsykologian lisensiaatti
Kouluttaja ja kirjailija